Hei vaan kaikille!
Täällä sitä ollaan nyt viikko oltu Etelä- Afrikassa ja alan pikkuhiljaa taas asettumaan.
Lähtö Madagaskarista oli vaikea, kun piti hyvästellä itselle rakkaita ihmisiä ja upea muistorikas ja mielenkiintoinen aika niin uniikissa maassa. En osannut tämän vuoden alussa odottaa päätyväni Madagaskariin. On Jumala vaan täynnä yllätyksiä ja uskollisuutta.
(Mulla riittää kuvia ja videoita mun ajasta Madassa, jos jotakuta kiinnostaa nähdä lisää! Mielellään näytän, kun on sen verran mielenkiintoinen etappi kuitenkin ollut.)
Mutta hei, tosiaan nyt sitä ollaan saavuttu taas Cape Townin tuntumaan, Muizenbergiin. Tämä askel tulla takaisin niinkin pitkäksi ajaksi kuin 9kk on ollut yksi suuri pala purtavana itselleni. Suomeen kun saavuin huhtikuun puolessa välissä tiesin, että minulla tulisi olemaan hieman erilainen aika kotona, kuin ennen. Minulla oli 4 kuukautta aikaa tehdä töitä, kerätä varoja, sekä löytää aikaa perheelle, parisuhteelle ja ystäville. Rehellisesti sanottuna, ei ollut helppoa. Oli vaikea löytää tasapaino, sekä välillä oli niin toivoton olo, että olisi halunnut heittää kapulan rattaisiin ja valita helpompi tie.
Täällä sitä ollaan nyt viikko oltu Etelä- Afrikassa ja alan pikkuhiljaa taas asettumaan.
Lähtö Madagaskarista oli vaikea, kun piti hyvästellä itselle rakkaita ihmisiä ja upea muistorikas ja mielenkiintoinen aika niin uniikissa maassa. En osannut tämän vuoden alussa odottaa päätyväni Madagaskariin. On Jumala vaan täynnä yllätyksiä ja uskollisuutta.
(Mulla riittää kuvia ja videoita mun ajasta Madassa, jos jotakuta kiinnostaa nähdä lisää! Mielellään näytän, kun on sen verran mielenkiintoinen etappi kuitenkin ollut.)
Mutta hei, tosiaan nyt sitä ollaan saavuttu taas Cape Townin tuntumaan, Muizenbergiin. Tämä askel tulla takaisin niinkin pitkäksi ajaksi kuin 9kk on ollut yksi suuri pala purtavana itselleni. Suomeen kun saavuin huhtikuun puolessa välissä tiesin, että minulla tulisi olemaan hieman erilainen aika kotona, kuin ennen. Minulla oli 4 kuukautta aikaa tehdä töitä, kerätä varoja, sekä löytää aikaa perheelle, parisuhteelle ja ystäville. Rehellisesti sanottuna, ei ollut helppoa. Oli vaikea löytää tasapaino, sekä välillä oli niin toivoton olo, että olisi halunnut heittää kapulan rattaisiin ja valita helpompi tie.
- Olenko aivan sekaisin lähtiessäni tietoisesti toiselle puolelle maailmaa ilman tarvittuja varoja?
- Pitäisikö minun sittenkin jäädä kotiin nyt, kun perheessä on uusi terveyteen liittyvä haaste?
- Mitä jos kukaan ei näe aikaani Etelä- Afrikassa merkittävänä, tai luota siihen mitä Jumala voisi siellä tehdä minun kauttani?
- Muistaako kukaan, että tulen myös toimimaan paikallisten lähetystyömuotojen parissa, Raamattukoulun ohella?
- Olenko osannut kertoa tästä kaikesta tarpeeksi selkeästi?
- Olisiko minun pitänyt tehdä vähemmän töitä, jotta olisi ollut enemmän aikaa jakaa?
Kamppailin vaikka ja kuinka ja haluan pystyä siitä teille kertomaan avoimesti. Tiedän monien teistä rukoilleen puolestani, sekä useita rohkaisuja sain myös tämän kaiken keskellä, jotka sitten ohjasivat ajatukseni aina oikeaan suuntaan- Taivaan Isän luokse.
Onko se sitten suomalainen sisu taikka mikä, en tiedä, mutta eteenpäin menin!
Pian olikin jo lähtöpäivä ja tunnemaailma sateenkaarta värikkäämpi.
Pian olikin jo lähtöpäivä ja tunnemaailma sateenkaarta värikkäämpi.
Iskä ja Nelli (mun sisko) rukoili mun puolesta ennen lähtöä ja Iskä jakoi ajatuksen mikä hänellä oli sydämellään, siitä kuinka hän jo sai nähdä varhaisessa vaiheessa mun elämää, että Jumala on mulle antanut tietynlaista rohkeutta ottaa isoja, jopa pelottavia askeleita. Hän antoi esimerkin siitä, kuinka jo pienenä tyttönä uskalsin uimarannalla hypätä 5m korkeudesta järveen, vaikka kukaan muu ei sitä tehnyt. Tää kosketti mua aika paljon ja oli siistiä nähdä vähän itseäni toisen silmin ja sitä kautta siis myös Jumalan silmin.
Sitten hypättiin.
Sitten hypättiin.
Suoraan lentokoneeseen, Madagaskarin kautta nyt Etelä- Afrikkaan.
Istun nyt omassa huoneessani sängyllä, ihmetellen ja kiittäen Jumalaa siitä, että saan Hänen kanssaan olla; ottaa isojakin askeleita ja asettaa päivittäisen toivoni Häneen ja siihen, että Hänellä on kaikki palapelin palaset käsissään. Olen oikeasti toisella puolella maailmaa just nyt?! Vau. Mitä ihmettä.
Maanantaina alkoi SBS, eli School of Biblical Studies (Raamattukoulu), joka kestää seuraavat 9 kuukautta. Käymme läpi koko Raamatun tänä aikana, sekä sen lisäksi palvelemme yhdessä paikallisten lähetystyömuotojen parissa (ihmiskaupan vastainen työ, katutyö, slummityö, lapsi- ja nuorisotyö...) ja autamme YWAM tukikohtaa viikottaisissa/päivittäisissä tarpeissa, oli se sitten siivousta, tiskaamista, median pyörittämistä tai jotain muuta.
Ensimmäiset 3 viikkoa ovat Raamatun tutkimusmenetelmään/opiskelutekniikoihin paneutumista, sekä tutustumista toisiimme ja ympäristöön, jossa tulemme vuorovaikuttamaan tänä aikana.
Ensimmäinen raamatunkirja jonka avulla pääsimme vauhtiin ja opettelemaan menetelmää oli Filemonkirje. Muutama juttu tuntui tosi haastavalta hahmoittaa, sillä joskus minulla on oppimisvaikeuksia. Menneitä haavoja siihen liittyen löytyy myös, joten välillä on tuntunut omien epävarmuuksien kanssa erittäin epämukavalta. Tähän mennessä olen kuitenkin suurimmaksi osaksi ymmärtänyt tarvittavan ja aina on tietysti apua saatavilla. On ollut upeaa nähdä kuinka paljon voi saada irti kirjasta, jossa on vain yksi luku?! Mitä ihmettä! Osaan siitä paremmin jakaa, ehkä seuraavassa uutiskirjeessä/postauksessa, kun kyseinen opiskelumenetelmä on sulavammin hallussa ja osaan sitä avata teille enemmän! Haluan että pysytte mahdollisimman hyvin mukana kaikessa mitä täällä opin, teen, näen ja koen.
En malta myöskään odottaa, että päästään auttamaan ihan konkreettisestikin täällä! Varmasti tuutte näkemään paljon kuvia,- toivottavasti myös videoita siitäkin!
Mutta nyt ollaan sitten aloitettu! Tässä vielä muutama rukous- ja kiitospyyntö, mun tilitiedot, sekä PayPal.
Ensimmäiset 3 viikkoa ovat Raamatun tutkimusmenetelmään/opiskelutekniikoihin paneutumista, sekä tutustumista toisiimme ja ympäristöön, jossa tulemme vuorovaikuttamaan tänä aikana.
Ensimmäinen raamatunkirja jonka avulla pääsimme vauhtiin ja opettelemaan menetelmää oli Filemonkirje. Muutama juttu tuntui tosi haastavalta hahmoittaa, sillä joskus minulla on oppimisvaikeuksia. Menneitä haavoja siihen liittyen löytyy myös, joten välillä on tuntunut omien epävarmuuksien kanssa erittäin epämukavalta. Tähän mennessä olen kuitenkin suurimmaksi osaksi ymmärtänyt tarvittavan ja aina on tietysti apua saatavilla. On ollut upeaa nähdä kuinka paljon voi saada irti kirjasta, jossa on vain yksi luku?! Mitä ihmettä! Osaan siitä paremmin jakaa, ehkä seuraavassa uutiskirjeessä/postauksessa, kun kyseinen opiskelumenetelmä on sulavammin hallussa ja osaan sitä avata teille enemmän! Haluan että pysytte mahdollisimman hyvin mukana kaikessa mitä täällä opin, teen, näen ja koen.
En malta myöskään odottaa, että päästään auttamaan ihan konkreettisestikin täällä! Varmasti tuutte näkemään paljon kuvia,- toivottavasti myös videoita siitäkin!
Mutta nyt ollaan sitten aloitettu! Tässä vielä muutama rukous- ja kiitospyyntö, mun tilitiedot, sekä PayPal.
- Kiitos kun oot halunnut olla mukana mun matkassa!
- Kiitos kaikille, jotka ootte tukenu mua rukouksin ja rohkaisuin. Ne on mulle erittäin arvokkaita.
- Kiitos kaikille, jotka ootte mua tukenu erilaisin lahjoituksin, sillä jokainen lahjoitus muistuttaa mua aina vaan uudestaan siitä, miten Jumala todella pitää huolen ja Hänelle meidänkin välinen vuorovaikutus ja toistemme siunaaminen taloudellisestikin on tärkeää.
(Minulla on muutamia luokkatovereita, joilla oli vain rahat lentolippuihin ja uskossa hekin tänne asti päätyivät. Jos Jumala puhuu sinulle vaikka heistäkin, niin mulle voi laittaa siitä viestiä ja voin kertoa vähän enemmän heidän tilanteestaan)
Voi kuinka hienoa olisikaan, että useampi ja useampi paikallinenkin täältä pääsisi kertomaan Jeesuksesta muuallekin maailmaan. Jo se olisi itsessään ihmeellinen todistus, eikö vain! Siitä YWAMkin unelmoi.
Voi kuinka hienoa olisikaan, että useampi ja useampi paikallinenkin täältä pääsisi kertomaan Jeesuksesta muuallekin maailmaan. Jo se olisi itsessään ihmeellinen todistus, eikö vain! Siitä YWAMkin unelmoi.
- Kiitos Jumalalle siitä, että matkustamiset on kaikki sujuneet mutkitta
- Kiitollinen siitä, että ripulitauti on lähes voitettu!
- Patjan kirpputilanne ei ole enää niin kriittinen
- Etelä- Afrikka on upea. (vaikkakin kovin rikkinäinen)
- Tarvitsen sitoutuneita kuukausitukijoita, mutta aina kaikenlaiset, vaikka 5€:n lahjoitukset ovat merkittäviä.
- Luokkatovereiden puolesta voi aina rukoilla. Kaikilla ei ole ollut helppoa.
- Minun täytyy viisumin takia poistua maasta joulukuussa, mutta minulla ei ole vielä paluulentoa takaisin tänne Tammikuulle
- Kyky löytää tasapainoinen tapa pitää yhteyttä läheisiin kaiken kiireen keskellä.
Tilitiedot:
Katarina Lahtela
FI29 5290 0220 4222 63
(Osuuspankki)
PayPal:
Katarina Lahtela:
PayPal.Me/llaurakatarina
Jos mielummin tekisit anonyymin lahjoituksen niin se onnistuu myös YWAMin tilin kautta (muista vaan mainita minun nimeni + SBS viestikentässä):
Tilin nimi: Youth With A Mission
Tilin nimi: Youth With A Mission
Pankin nimi: Standard Bank of South Africa
Branch: Blue Route
Branch Code: 025 609
Tilinumero: 072 032 901
SWIFT (BIN) Code: SBZAZAJJ
Pankin osoite:
Standard Bank of South Africa
Cnr Vans & Tokai Roads
Tokai, Cape Town
Western Cape, ZA
7950
